En ole tehnyt tällä viikolla mitään. En sitten yhtään mitään. Yskimisen sijaan, siis. Oli kyllä suunnitelmissa että siivoan koko kämpän katosta lattiaan, mutta enpä tehnyt sitäkään. Ei voi sanoa, että olisin hirvittävän hyvin elänyt kuten saarnaan.

Tällä hetkellä käyn läpi niin sanottua EVVK-vaihetta, jolloin kaikki ruokavaihtoehdot tuntuvat tylsiltä ja huonoilta. Rahkaa on iso kulhollinen jääkaapissa menossa pilalle, koska en halua syödä sitä. Lihapullia olen syönyt pakolla ja ah niin ihanan maistuvat kananmunatkin alkavat maistua pöljälle. Toivon että tämä menee pian ohi sillä kohta ei ole mitään syötävää, pirskale.

Tämän kaiken vuoksi kammosin astua WiiFit-vaa'alleni tänään. Tapanani on mitata paino joka lauantai parhaan kykyni mukaan ja sitten katselen käyriä kun aikaa on jonkin verran kulunut. Nousen pienelle mittalaudalle ja seison paikallani jotta järjestelmä saa mitattua painoni. Ruutuun ilmestyy mittari joka nousee ja pysähtyy - edellisen luvun alle. Ilokseni saan huomata, että painoindeksini (eli BMI) on jo alle 35! Aloittaessa BMI oli iloisesti 40,6 (sairaalloinen lihavuus) ja nyt BMI:ni on 34,8 (merkittävä lihavuus). Todellakin merkittävää, sillä tänään saavutin ensimmäisen tavoitteeni virallisesti ja varmuudella.

Minä painan alle 100 kiloa.